Showgirls (1995) arvostelu + You don’t Nomi (2020) [Night Visions 2020]

Showgirls (1995) on elokuva stripparista, joka luulee olevansa tanssija. You don't Nomi (2020) on dokumenttielokuva Showgirlsistä. Ja tämä on yksi niistä teksteistä, joiden kohdalla en tiedä, mistä edes aloittaa kirjoittaminen. No, aloitetaan tästä: ennen Night Visionsin syksyn 2020 näytöstä en ollut nähnyt Showgirlsiä kertaakaan. Tiesin kyllä, että kyse on jollain tapaa (krö-höm) erikoisesta elokuvasta, mutten …

Jatka artikkeliin Showgirls (1995) arvostelu + You don’t Nomi (2020) [Night Visions 2020]

Crimson Peak (2015) arvostelu – Kai del Toro tekee vielä jotain parempaakin

Mä pidän Guillermo del Toron ohjaajaprofiilin ideasta enemmän kuin siitä, mitä hän käytännössä tekee. Pidän hänen tyyli- ja aihevalinnoistaan - periaatteessa. Käytännössä del Toro ei ole koskaan onnistunut pseudogoottilaisessa tyylissään niin hyvin, ettei toivomisen varaa jäisi. Tämä pätee myös hänen tuoreimpaan ohjaustyöhönsä eli Crimson Peakiin (Yhdysvallat/Kanada 2015). Eletään 1800-luvun loppua Yhdysvalloissa. Nuori ja yläluokkainen Edith …

Jatka artikkeliin Crimson Peak (2015) arvostelu – Kai del Toro tekee vielä jotain parempaakin

Everybody’s Gone to the Rapture PS4 (2015) arvostelu

(Viitaten viimeviikkoiseen: Season Film Festival jäi sitten minun osaltani kokonaan väliin; kähisin koko viikonlopun parantelemassa maailman sitkeintä räkätautia. Harmittaa, mutta onneksi elämä tuntuu nyt voittavan.) Niin: minun oli tarkoitus iskeä Assassin’s Creed Black Flagin jälkeen kiinni The Witcher 3: Wild Huntiin. Black Flag oli kuitenkin sen verran massiivinen ja uuvuttava pelikokemus, että halusin napata väliin …

Jatka artikkeliin Everybody’s Gone to the Rapture PS4 (2015) arvostelu

Noidankehä (Full Circle, The Haunting of Julia 1976) arvostelu – Tämä on kova

En yleisesti ottaen ole suuri elokuvamusiikin ystävä, mutta Colin Townsin Full Circle -soundtrackissa yksinkertaisesti on sitä jotakin. Albumin yleistunnelmaa leimaavat rauhalliset ja pehmeät ambient-fiilikset. Läpi albumin toistuvasta pianoteemasta juuri ja juuri arvaa, että kyse on nimenomaan kauhuelokuvaan kirjoitetusta musiikista. Soundtrack on hillitty ja tyylikäs - sanalla sanoen sellainen kokonaisuus, joka seisoo omilla jaloillaan ja on kiinnostava ihan …

Jatka artikkeliin Noidankehä (Full Circle, The Haunting of Julia 1976) arvostelu – Tämä on kova