Whiplash (2014) arvostelu – Rakkaudesta kauneuteen

Tosiaan: minunhan piti olla katsomatta elokuvia, jotka eivät herätä minussa välitöntä mielenkiintoa. Päätin olla katsomatta American Sniperia, jonka luulin tukehtuvan pömpöösiin jenkkipatriotismiinsa. Katsoin silti ja pidin siitä valtavasti. Päätin olla katsomatta Whiplashia (Yhdysvallat 2014), jonka luulin keskittyvän jazz-kikkailuun ja josta en siis varmasti tajuaisi mitään. Katsoin silti (kiitos suosituksista sinne kaistan toiseen päähän) ja pidin …

Jatka artikkeliin Whiplash (2014) arvostelu – Rakkaudesta kauneuteen

The Doors (1991) arvostelu – Hillittömänä riehuva id

Kevään toiseksi viimeinen Kirjastokino lähestyy: huomenna ke 29.4. klo 17.30 Lahden pääkirjaston auditoriossa katsellaan eräs Oliver Stonen elokuva. Sopimusteknisistä syistä en voi mainita elokuvan nimeä tässä - sen saa selville hakemalla pääkirjastolta ohjelmaflyerin tai kysymällä vaikka minulta sähköpostitse (osoite löytyy tuolta Blogista & kirjoittajasta -sivulta). Stone on ohjaaja, joka tykkää tarttua suuriin aiheisiin. Hänen elokuviensa aiheiksi ovat päässeet suurmiehet ja poliitikot …

Jatka artikkeliin The Doors (1991) arvostelu – Hillittömänä riehuva id

Blues Brothers (1980) arvostelu – Pullanaama ja Nick Cave

Näin Blues Brothersin (The Blues Brothers, Yhdysvallat 1980) ensi kertaa melko nuorena, ehkä jopa nuorempana kuin nykyinen ikäraja (K12) sallisi. Vaikka muistikuvat itse elokuvasta ovat olleet hatarat, olen jo kauan tuntenut hienoista vastenmielisyyttä sen konseptia kohtaan. Elokuvaa ei tarvinnut katsoa toistamiseen pitkään ennen kuin tajusin, mistä tämä johtuu: toinen elokuvan keskushahmoista, Jake Blues (John Belushi), …

Jatka artikkeliin Blues Brothers (1980) arvostelu – Pullanaama ja Nick Cave

Imaginaerum (2012) arvostelu – Keskiyön epävireinen sinfonia

Voi tavaton, kuinka kiireisenä kesä on alkanut! Joudun työni vuoksi olemaan kesäsesongin aikaan välillä useita päiviä putkeen täydessä työhöy'yssä, ja olen päättänyt sallia itselleni rennon kirjoitusotteen: vaadin itseltäni Taikalyhtyyn vain yhden tekstin per viikko, Asemablogin puolelle taas tekstin aina kahden viikon välein. Viimeiset pari viikkoa ovat olleet varmasti tämän kesän hektisimmät, tämän viikon jälkeen pitäisi …

Jatka artikkeliin Imaginaerum (2012) arvostelu – Keskiyön epävireinen sinfonia