William B. Seabrookista ja Witchcraftista (1940)

William B. Seabrookin Witchcraft (1940) on seikkailevan eksentrikon kuvaus eri kulttuureissa kohdatuista ilmiöistä, joissa korostuvat vallankäyttö ja vähintään näennäinen yliluonnollisuus. Seabrook kolusi maailman etäisimpiä kolkkia ahkerasti vuosikymmeniä ennen massaturismia. Kaikki omituinen, vieras ja selittämätön veti häntä puoleensa niin vieraissa kulttuureissa kuin länsimaissakin. Hämmästyttävän harva tuntee William Seabrookin nimen. Hänen kenties tunnetuin teoksensa on The Magic …

Jatka artikkeliin William B. Seabrookista ja Witchcraftista (1940)

Laajakuva – 10 kirjoitusta (2018) – Ajatuksia esseekokoelmasta

Verkkolehti Laajakuva juhlisti vuonna 2018 viisivuotista taivaltaan esseekokoelmalla, johon on valittu yhteensä kymmenen elokuva- tai videopeliaiheista esseetä viideltä eri kirjoittajalta. Onnentoivotukseni Laajakuvalle, ja paljon hyviä vuosia! Laajakuvaan on kirjoittanut vuosien varrella yli 20 toimittajaa ja näiden lisäksi vierailevia kirjoittajia. Verkkolehdessä ilmestyneiden artikkeleiden määrää ei kokoelman esipuheessa mainita - itse arvelen, että sivustolla lienee julkaisuja artikkeleitä tällä …

Jatka artikkeliin Laajakuva – 10 kirjoitusta (2018) – Ajatuksia esseekokoelmasta

Ian Brady: The Gates Of Janus (2001/2015) arvostelu – Murhaaja murhaajista

The Gates of Janus on poikkeuksellinen kirja aiheesta, josta on kirjoitettu valtavasti: sarjamurhaajista. Poikkeuksellisen siitä tekee sen, että sen kirjoittaja, Ian Brady, on sarjamurhaaja itsekin. Teoksen aloittaa "filosofinen" ja maailmankatsomuksellinen osuus, jossa Brady valottaa ajatuksiaan hyvään ja pahaan liittyvistä kysymyksistä. Näiden aiheiden jälkeen siirrytään teoksen ydinsisältöön eli Bradyn analyysiin yhdentoista sarjamurhaajan metodeista ja ominaisuuksista. Teoksen …

Jatka artikkeliin Ian Brady: The Gates Of Janus (2001/2015) arvostelu – Murhaaja murhaajista

Jason Moss: The Last Victim (1999) arvostelu

Jason Mossin The Last Victim (1999) on omakohtainen tositarina teinipojasta, joka ryhtyi kirjeenvaihtoon useiden sarjamurhaajien kanssa 1990-luvun alussa. Viattomasta uteliaisuudesta ja oppimisen halusta alkanut kirjeenvaihtoharrastus paisui hiljalleen valtavaksi projektiksi, joka alkoi vaikuttaa vakavasti Mossin mielenterveyteen. Lopulta Mossista tuli - kuten hän asiaa itse kuvaa - erään sarjamurhaajan "viimeinen uhri". Moss kuvaa teoksessa itseään ahkerana mallioppilaana, …

Jatka artikkeliin Jason Moss: The Last Victim (1999) arvostelu