Lainsuojaton (1943) ja Jane Russellin kaula-aukko

Länkkäreitä tulee katsottua nykyään aika harvoin. Yle Teema (tai Yle TV2?) näytti jokin aika sitten Sam Peckinpahin elokuvan Pat Garrett ja Billy the Kid (Pat Garrett and Billy the Kid, Yhdysvallat 1973), ja monesti onkin jo ollut sillä hilkulla, etten ole sitä katsonut. Olen kuitenkin edelleen, neljä vuotta Villin joukon (The Wild Bunch, Yhdysvallat 1969) …

Jatka artikkeliin Lainsuojaton (1943) ja Jane Russellin kaula-aukko

To the Wonder (2012) arvostelu – Elämän puusta eteenpäin

On olemassa kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka pitävät Terrence Malickin Tree of Life -elokuvasta (Yhdysvallat 2011), ja niitä, jotka eivät anna sille arvoa. Jos kuulut viimeiseksi mainittuun ihmisryhmään, ei sinun liene tarpeen lukea tätä tekstiä pidemmälle. Liioin sinun ei kannata katsoa Malickin tuoreinta täyspitkää, To the Wonderia (Yhdysvallat 2012). Itse kuulun joukoista ensinnä mainittuun. The Tree …

Jatka artikkeliin To the Wonder (2012) arvostelu – Elämän puusta eteenpäin

The Bodyguard (1992) arvostelu – Kaunotar ja hirviö

Aika vanhaksi ehdin elää, ennen kuin tämä tuli katsottua. Nappasin The Bodyguardin (Yhdysvallat 1992) digiboksiin noin vuosi sitten keväällä. Se, etten ole nähnyt elokuvaa aikaisemmin, ei johdu ainakaan siitä, etteikö sitä olisi esitetty valtakunnallisilla tv-kanavilla tarpeeksi usein: Elonet kertoo, että elokuvaa on tykitetty MTV:n omistamilta kanavilta viimeisen kymmenen vuoden aikana ruhtinaalliset kahdeksan kertaa. Se on …

Jatka artikkeliin The Bodyguard (1992) arvostelu – Kaunotar ja hirviö

Yön kirkas tähti (2009) arvostelu – Itkemme ja vatvomme

En ole Jane Campionin elokuvien kohderyhmää. Pidän hänen elokuviaan vetelinä, imelinä ja puuduttavan melodramaattisina. Piano (1993) tosin oli mielestäni näkemisen arvoinen elokuva ja olen jopa hyvän aikaa suunnitellut katsovani elokuvan uudelleen, mutta epäilen tämän johtuvan pikemminkin kyseisen elokuvan varsin ammattiaitoisesta ja karismaattisesta näyttelijäkunnasta (Keitel! Hunter!) kuin elokuvan juonesta tai Campionin ohjaustyylistä. Vaikka oma suhteeni Campioniin …

Jatka artikkeliin Yön kirkas tähti (2009) arvostelu – Itkemme ja vatvomme