Päiväni murmelina (1993) arvostelu

"Se oli sellainen 'päiväni murmelina' -elämys", totesi tuttavani ajaessamme kohti Pirkanmaan syviä metsiä viime syyskuun alkupuolella. "Mitä tuo sanonta tarkoittaa?" kysyin. Selvisi, että Päiväni murmelina (Groundhog Day, Yhdysvallat 1993) on Bill Murray -komedia, jonka "kaikki ovat nähneet" - siis kaikki paitsi minä. Matkasta jäi kultaisia muistoja, ei niistä sen enempää. Kului pari viikkoa, ja huomasin …

Jatka artikkeliin Päiväni murmelina (1993) arvostelu

Natural Born Killers (1994) arvostelu

Natural Born Killers (Yhdysvallat 1994, levitetty Suomessa myös nimellä Syntyneet tappajiksi) on mulle todella tärkeä elokuva. Näin sen ensimmäistä kertaa 15-vuotiaana, kun kiinnostukseni alkoi laajentua eurooppalaisesta elokuvasta amerikkalaiseen ja aasialaiseen, kokeellisesta ilmaisusta ja taide-elokuvasta kohti populaaria, mutta silti ilmaisullisesti kunnianhimoista elokuvaa.  Quentin Tarantino ja Takashi Miike olivat näihin aikoihin kovia nimiä. Päätin katsoa Natural Born …

Jatka artikkeliin Natural Born Killers (1994) arvostelu

Blair Witch (2016) & The Curse of Blair Witch (1999) arvostelu

The Blair Witch Project (Yhdysvallat 1999) on sukupolvikokemus. Näin elokuvan pian sen teatterikierroksen jälkeen VHS:ltä, kuten ajan henkeen kuului. Teatteriin en päässyt sitä katsomaan, sillä olin aivan liian nuori, vain 11-vuotias (ja vaikka ikä olisikin riittänyt, ei elokuvateattereita ollut mailla halmeilla; lähin teatteri oli noin 35 kilometrin päässä läänin pääkaupungissa. - Nyt tämä alkaa mennä …

Jatka artikkeliin Blair Witch (2016) & The Curse of Blair Witch (1999) arvostelu

Guns N’ Roses ja minä, osa 3: Onneksi on internet

Älä lue tätä tekstiä. Lue sen sijaan juttusarjan aiemmat osat: Guns N' Roses ja minä, osa 1: Kuinka rock-musiikki teki minusta elitistin Guns N' Roses ja minä, osa 2: Use (and lose) your illusion. Jos teit sen jo, jatka toki lukemista. Palataan varhaisteini-ikäisen Heinin todellisuuteen ja illuusioihin. Vuosituhat vaihtui. Menin yläasteelle. Kävin ensimmäistä kertaa ihan …

Jatka artikkeliin Guns N’ Roses ja minä, osa 3: Onneksi on internet