Päiväni murmelina (1993) arvostelu

Päiväni murmelina 1993 arvostelu
Päiväni murmelina (1993)

”Se oli sellainen ’päiväni murmelina’ -elämys”, totesi tuttavani ajaessamme kohti Pirkanmaan syviä metsiä viime syyskuun alkupuolella. ”Mitä tuo sanonta tarkoittaa?” kysyin. Selvisi, että Päiväni murmelina (Groundhog Day, Yhdysvallat 1993) on Bill Murray -komedia, jonka ”kaikki ovat nähneet” – siis kaikki paitsi minä. Matkasta jäi kultaisia muistoja, ei niistä sen enempää. Kului pari viikkoa, ja huomasin katsovani Päiväni murmelina -elokuvaa suorana lähetyksenä. Hauska sattuma, aivan liian hauska ohitettavaksi. Valtavirtaista jenkkikomediaa ei tule juuri katseltua, mutta nyt päätin tehdä poikkeuksen.

Phil Connors (Bill Murray) on työhönsä kyllästynyt säätoimittaja. Connorsin vuosirutiiniin kuuluu vierailu Punxsutawneyn kaupunkiin, jossa tulevan kevään säätä ennustetaan Phil-nimisen murmelin ympärille kyhätyssä rituaalissa. Connors halveksuu Punxsutawneyn punaposkisia asukkaita ja tahtoo poistua kaupungista heti murmelireportaasin kuvaamisen jälkeen. Vaan kas: kun Connors on kerran murmelikaupunkiin saapunut, ei hän pääse sieltä pois. Mystinen aikaluuppi vangitsee Connorsin Punxsutawneyhyn ja pakottaa hänet elämään saman päivän yhä uudelleen ja uudelleen. Mukana kipsuttavat kameramies Larry (Chris Elliot) ja tuottaja Rita (Andie MacDowell – jep, juuri se L’Oreal-mainosten nainen.)

päiväni murmelina 1993
Phil Connors ajautuu epätoivoisiin tekoihin.

Vaikka toistuvat aikaluupit ovat ongelma vain harvoille, voi jokainen katsoja löytää Connorsin tilanteesta samastumiskohtia. Mitä enemmän Connors vihoittelee tuhnuiselle pikkukaupungille, sitä vaikeampaa hänen elämästään tulee. Hän alkaa kuitenkin pian nähdä ympäristössään myös positiivisia asioita ja viihtyä Punxsutawneyn konstailemattomien asukkaiden kanssa. Kun Connors ei löydä vankilastaan ulospääsyä, päättää hän tehdä siitä mahdollisimman miellyttävän.

Connorsin tilanne tuo mieleen kaikki ihmiselämän vaikeat tilanteet: mitä vahvemmin vaikeisiin ja epämiellyttäviin asioihin ripustaudutaan, sitä vahvempina ne näyttäytyvät jokaisessa arkipäivässä. Oman kokemukseni mukaan tämä periaate pätee aivan kaikkeen – aina pienistä, ärsyttävistä arkipäivän asioista aina elämää mullistaviin käännekohtiin. Kun Connors hyväksyy tilanteensa, hän alkaakin nähdä ympäristössään paljon hyvää. Samalla hän kasvaa ihmisenä.

paivani-murmelina-phil-rita
Lopuksi tanssitaan.

Päiväni murmelina -elokuvan paras puoli on sen vahva ysärihenki. Sen maailma on ihanan kiltti, yksinkertainen ja turvallinen – ja varmaankin juuri sen takia se on kelpuutettu National Film Registryn kokoelmiin. Sen pehmeä huumori perustuu pitkälti kertautuvista tilanteista aiheutuvalle, hiipivälle komiikalle. Elokuvan käsikirjoitus ei ole kummoinen, ja kokonaisuus jää komediana jokseenkin vajaaksi. Loppuratkaisu on kuin siirapilla tahrittua pumpulia, mutta hei – onhan ihanaa, että maailmassa on tällaisia elokuvia, joissa uskotaan siihen että kyllä se rakkaus lopulta voittaa.

Päiväni murmelina on kokonaisuutena pikemminkin sympaattinen ja söpö, ei niinkään hauska. Se on erinomaista katsottavaa niihin lauantaipäiviin, jolloin usko elämään on koetuksella.

*****

Päiväni murmelina DVD @ Discshop
Päiväni murmelina blu-ray @ Discshop

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s