Game of Thrones, 4. tuotantokausi (2014) arvostelu

Spoiler alert: Seuraava teksti on kirjoitettu sillä oletuksella, että lukija on nähnyt Game of Thronesin ensimmäisen, toisen ja kolmannen tuotantokauden. Teksti voi siis sisältää spoilereita kolmesta ensimmäisestä tuotantokaudesta. Jos nämä kaudet eivät ole vielä tuttuja, on parempi, että siirryt lukemaan niitä koskevia arvosteluja (1. kausi, 2. kausi, 3. kausi). Olen kirjoittanut myös sarjan 5. tuotantokaudesta. …

Jatka artikkeliin Game of Thrones, 4. tuotantokausi (2014) arvostelu

Back to the USSR – takaisin Ryssiin (1992) arvostelu

Voi taivas. Miten tämä Halos-kimara näin pitkälle venähti? Edellisestä aihetta koskevasta blogautuksesta on jo kaksi kuukautta, ja minun piti mukamas pitää kiirettä näiden kanssa! Leffojen katselua venyttää aina se, jos siippa on niistä myös kiinnostunut – välillä on kovin vaikea löytää yhteinen puolitoistatuntinen television edessä istumista varten. Vihdoin projekti saa päätöksensä Jari Halosen debyyttiohjauksen myötä. …

Jatka artikkeliin Back to the USSR – takaisin Ryssiin (1992) arvostelu

Game of Thrones, 1. tuotantokausi (2011) arvostelu

Tämä teksti käsittelee Game of Thronesin ensimmäistä tuotantokautta. Olen kirjoittanut myös sarjan muista tuotantokausista: 2. kausi, 3. kausi, 4. kausi, 5. kausi. Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? Kamalasti hehkutettu HBO-sarja, jonka visuaalinen ilme tuo mieleen höttöfantasiat tyyliin Päättymätön tarina (Die unendliche Geschichte, Itä-Saksa/Yhdysvallat 1984) ja Dragonlance-romaanit. Oli otettava selvää, mistä Game of Thronesissa (2011–) oikeasti …

Jatka artikkeliin Game of Thrones, 1. tuotantokausi (2011) arvostelu

Sumujen laituri (1938) arvostelu – Ranskaa ja sotanostalgiaa

Tunnustan: tunnen Marcel Carnén tuotantoa hävettävän huonosti. Voin varmuudella sanoa nähneeni hänen tuotannostaan ainoastaan Paratiisin lapset (Les Enfants du Paradis, 1943/1945), jonka katsoin yliopistoaikoina elokuvahistorian kurssia varten. Sekin piti katsoa kirjaston rätisevältä VHS-nauhalta, mikä sinänsä toi katselukokemukseen oman charminsa. Olen kuitenkin varsin hyvin tietoinen Carnén merkityksestä ohjaajana ja siksi tartun aina tilaisuuksiin katsoa hänen tekeleitään, …

Jatka artikkeliin Sumujen laituri (1938) arvostelu – Ranskaa ja sotanostalgiaa