Kun kuulin ensi kertaa Rommipäiväkirjan (The Rum Diary, USA 2011) tuotannosta, innostuin. Olin nuorempana kova Hunter S. Thompson -fani, ja etenkin Suurta hainmetsästystä (The Great Shark Hunt, 1979, suom. 1982) luin lukioikäisenä kuin Raamattua. (On ihme, että selvisin lukioajoista hengissä.) Itse asiassa Hainmetsästys oli minulle ensikosketus Thompsonin teksteihin ja persoonaan, ja Pelkoa ja inhoa Las …
Jatka artikkeliin Rommipäiväkirja (2011) arvostelu – Hunter hempeilee
Taas sama juttu kuin Kuolleista palanneiden kohdalla: sarjan esityskierros on ohi, eikä DVD:tä ole tietääkseni vielä saatavilla, joten miksi kirjoittaa? (Kirjoitan silti. Ja hei, olettehan huomanneet että Kuolleista palanneet on ilmestynyt Netflixiin?) Nymfien (Suomi 2013–?) esitykset alkoivat Maikkarilla maaliskuussa, ja muistelen, että sarjaa olisi esitetty jo sitä ennen Livillä. Viimeisen jakson Maikkari esitti kai joskus …
Arvatkaa, mikä oli ensimmäinen assosiaationi, kun törmäsin Alan Partridge: Kukkona tunkiolla -elokuvan (Iso-Britannia/Ranska 2013) julisteeseen elokuvateatterin seinällä. No ette arvaa. Se oli The Partridge Family (Yhdysvallat 1970–1974). Hehheh. Mietin aivan todella, onko näillä kahdella asialla – Alan Partridgella ja The Partridge Familylla – jotakin tekemistä keskenään. Tästä moni osannee jo päätellä, etten tunne kumpaakaan konseptia …
Jatka artikkeliin Alan Partridge: Kukkona tunkiolla (2013) arvostelu – Ihanan kuivaa
Kahden tunnin elokuva pojasta, joka tyrkätään bengalintiikerin kanssa keskelle tyyntä merta – aika hullu idea elokuvaksi. Kun kuulin ensimmäistä kertaa, millainen on Piin elämän (Life of Pi, Yhdysvallat 2012) perusajatus, päädyin siihen lopputulokseen, että kyseessä on oltava joko a) Huomenna hän tulee -tyylinen, tukalan eksistentialistinen ja tylsähkö eurooppalaistyylinen elokuva, tai b) visuaalisesti täyteläinen, isolla rahalla …
Jatka artikkeliin Piin elämä (2012) arvostelu – Uuden maailman harharetket
Taikalyhty – Elokuvablogi 