Witchfinder General (1968) arvostelu

B-kauhuklassikko Witchfinder General pyörähti loppuvuodesta lyhyellä teatterikierroksella Finnkinoissa. Oli aikakin: kun elokuvaa yritettiin levittää Suomessa vuonna 1972, sen esittäminen kiellettiin. Päätöstä voisi taivastella pitkäänkin ja verrata Witchfinder Generalin antia moniin muihin kauhuelokuviin, jotka on samoihin aikoihin päässeet elokuvatarkastamon seulan läpi. Nyt ei kuitenkaan jaksa. Kyllä te kaikki tiedätte - elokuvatarkastamon logiikkaa ei aina voi ymmärtää. Witchfinder …

Jatka artikkeliin Witchfinder General (1968) arvostelu

Laajakuva – 10 kirjoitusta (2018) – Ajatuksia esseekokoelmasta

Verkkolehti Laajakuva juhlisti vuonna 2018 viisivuotista taivaltaan esseekokoelmalla, johon on valittu yhteensä kymmenen elokuva- tai videopeliaiheista esseetä viideltä eri kirjoittajalta. Onnentoivotukseni Laajakuvalle, ja paljon hyviä vuosia! Laajakuvaan on kirjoittanut vuosien varrella yli 20 toimittajaa ja näiden lisäksi vierailevia kirjoittajia. Verkkolehdessä ilmestyneiden artikkeleiden määrää ei kokoelman esipuheessa mainita - itse arvelen, että sivustolla lienee julkaisuja artikkeleitä tällä …

Jatka artikkeliin Laajakuva – 10 kirjoitusta (2018) – Ajatuksia esseekokoelmasta

Raw (2016) arvostelu – Himo ihmisen lihaan

Raw (Grave, Ranska/Belgia 2016) on elokuva lihasta, verestä ja himosta. Kasvissyöjäperheessä kasvanut Justine seuraa vanhempiensa ja isosiskonsa ammatillisia jalanjälkiä ja aloittaa eläinlääketieteen opinnot. Vanhemmat opiskelijat kurmuuttavat fukseja perusteellisesti ja pitkään - ohjelmaan kuuluu muun muassa verikylpyä ja raa'an lihan syömistä. Justinea ällöttää, eihän hän ole koskaan edes maistanut liharuokaa. Siksi hän kyselee opinnoissaan pidemmälle edenneeltä …

Jatka artikkeliin Raw (2016) arvostelu – Himo ihmisen lihaan

Cronenberg x 2: Stereo (1969) & Crimes of the Future (1970) arvostelu

Stereo (1969) ja Crimes of the Future (1970) ovat David Cronenbergin ensimmäiset elokuvaohjaukset. Elokuvat antavat paljon erityisesti niille, joille Cronenbergin myöhempi tuotanto on paitsi tuttua, myös mieleistä. Poissa ovat Kärpäselle, eXisteniZille, Videodromelle ja muille arkkityyppisille Cronenberg-elokuville ominaiset erikoistehosteet. Sen sijaan aiheet ovat miehen myöhemmistä teoksista hyvin tuttuja: ihmiskehon muutokset, sairaudet ja rappio, seksuaalisuus ja sen …

Jatka artikkeliin Cronenberg x 2: Stereo (1969) & Crimes of the Future (1970) arvostelu