Lolita: light of my life, fire of my loins. My sin, my soul. Näillä sanoilla Humbert Humbert aloittaa kertomuksensa Vladimir Nabokovin Lolita-romaanissa (1955). Opiskeluaikoina "päätin", että Lolita on kirja, joka ei kiinnosta minua ja jota en aio lukea - tiedättehän, kaikkeen ei ehdi paneutua, joten karsintaa on tehtävä julmasti. Olin lukenut jonkin verran Nabokovin tusinaa, …
Jatka artikkeliin Lolita (1962) arvostelu – ”To view people as objects of pleasure”
Ville Eloranta: 125 myyttiä suomen kielestä (2014) Lukuhaasterasti: 23. Kirja, jonka pystyt lukemaan päivässä. Mistä peräisin: kirjastosta. 125 myyttiä suomen kielestä on kevyttä kesälukemista parhaimmillaan - kevyttä sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Aloitetaan siitä kirjaimellisesta puolesta: kirja on niin ohut lipare, että sen lukaisee helposti laiturinnokassa (tai missä tahansa muuallakin) parissa tunnissa. Sivuja on vaivaiset 133, …
Jatka artikkeliin Ville Eloranta: 125 myyttiä suomen kielestä (2014) arvostelu
Don Davis: The Jeffrey Dahmer Story – An American Nightmare (1991/1995) Lukuhaasterasti: 19. Kirja, joka kertoo seksuaalivähemmistöön kuuluvasta henkilöstä tai henkilöistä. Mistä peräisin: Omasta hyllystä. Myyntiin. Olen ilmeisesti kamala ihminen: ainoa hyllystäni löytyvä, seksuaalivähemmistöjä käsittelevä (lukematon) kirja käsittelee sarjamurhaajaa... Kertoo varmaankin enemmän minusta kuin seksuaalivähemmistöistä. Ostin The Jeffrey Dahmer Storyn muutama vuosi sitten lähinnä sen …
Jatka artikkeliin Don Davis: The Jeffrey Dahmer Story – An American Nightmare (1991/1995) arvostelu
Anton Szandor LaVey: Saatanallinen Raamattu (The Satanic Bible, 1969, suom. 2007) Lukuhaasterasti: 37. Kirja, joka on kielletty jossain päin maailmaa. Mistä peräisin: kirjastosta. (Tämä teksti vilahti blogissa jo viime torstaina - olin epähuomiossa ajastanut kaksi tekstiä samalle julkaisupäivälle. Sori!) Lukuhaasteen suorittaminen on edennyt viime aikoina nihkeästi. Tähän on kaksi syytä: 1) minulla on kesken lähes 500-sivuinen …
Jatka artikkeliin Anton Szandor LaVey: Saatanallinen Raamattu (1969/2007) arvostelu
Taikalyhty – Elokuvablogi 