The Witch in the Window (2018) arvostelu

The Witch in the Window (2018)

The Witch in the Window (2018) on kauhuelokuva, tai ei oikeastaan ole. Se on lyhyt, kompakti ja helppo katsoa – mutta lajityypin kannalta se asettaa katsojalle haasteita.

Kaikki alkaa avioeroperheestä. Simon käy hakemassa Finn-pojan tämän äidin luota ja suuntaa sitten kohti syrjäistä pikkukaupunkia ja taloa, jonka hän aikoo kunnostaa ja myydä – tai niin hän ainakin sanoo. Yhteinen askarteluprojekti on omiaan tuomaan isää ja poikaa lähemmäs toisiaan. Sahaamisen ja virittelyn lomassa avaudutaan ja bondaillaan.

Simon ja Finn saapuvat korjaamaan vanhaa taloa.

Vanha talo nitisee ja natisee. Sähköt reistailevat. Naapurin ukko kertoo tarinaa naisesta, jonka aaveen uskotaan vaeltelevan talon käytävillä.

Kauhuelokuvaksi The Witch in the Window lähtee käyntiin varsin verkkaisesti. Fokus on jatkuvasti pikemminkin Simonin ja Finnin välisessä dynamiikassa – jumpscaret ovat tässä kuvassa sivuseikka, mutta niitäkin tulee. Isä ja poika käyvät henkeviä keskusteluja perheestä, äidistä, tulevaisuudesta ja aikuistumisesta. Finn on päässyt kapinoinnin makuun: kielletty hedelmä löytyi tällä kertaa perheen tietokoneelta. Netissä Finn on nähnyt jotain sellaista, mitä esiteini-ikäisen  ei pitäisi nähdä. Hetken vaikuttaa siltä, että todellinen kauhu ei olekaan oudon talon seinien sisällä, vaan netissä, jossain kaukana mutta silti aina lähellä.

The Witch in the Window’ta markkinoidaan kauhuelokuvana. Se on tavallaan ongelma, koska elokuva tavoittaa tämän vuoksi väärän kohderyhmän. Tämä elokuva olisi omiaan tyydyttämään pikemminkin draaman ystäviä, ei kauhufaneja. Itse pidän molemmista lajityypeistä, toki kauhusta enemmän.

The Witch in the Window ei ole sitä, miltä se aluksi näyttää.

The Witch in the Window on erikoisella tavalla hyvin – paremman ilmaisun puutteessa käytän tätä – pieni. Se on vain tunnin ja vartin mittainen. Tapahtumapaikkoja ja henkilöitä on vähän. Näistä seikoista huomaa, että tuotanto on ollut halpa. Yleensä tällaisia leffoja näkee festarilevityksessä – Night Visionsiin tämä elokuva olisi sopinut (draamapainotteisuudestaan huolimatta) hyvin. Teatterilevityksessä se tuntuu olevan jotenkin väärässä paikassa.

Simonin näyttelijä Alex Draper on roolissaan uskottava ja jopa sympaattinen, vaikka hän tuokin toisinaan mieleen Madventures-Rikun. Myös Finnin näyttelijä Charlie Tacker osaa hommansa. Dialogi on toisinaan kankeaa, ja erityisesti Finnin repliikit kuulostavat usein pikkuvanhoilta.

Minut The Witch in the Window yllätti positiivisesti. Odotin Netflix-tason tusinakauhurytinää. Elokuva onnistuu kuitenkin kääntämään limaisuuteen asti kliseisen kummitustalogenren ikään kuin ympäri – löytämään kauneutta ja hyvyyttä sieltä, missä sitä harvoin nähdään.

Kiva välipala, johon ei varmasti koskaan tule palattua.

*****

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s