Lost River (2014) arvostelu – Liian hyvää Lynch-kopioksi

Ryan Goslingin debyyttiohjaus Lost River (Yhdysvallat 2014) oli yksi niistä elokuvista, jotka missasin kevään Night Visionsissa. Arvaatteko, että harmitti? Olen tykännyt Goslingin näyttelijähommista aina The Believeristä lähtien. Koska olen pohjimmiltani nihkeänkatkera ihminen, suhtaudun hyvin skeptisesti niihin näyttelijöihin, jotka siirtyvät ohjaajanhommiin (samoihin kuin kirjailijoihin, jotka yrittävät ohjata jotain, ohjaajiin, jotka yrittävät kirjoittaa jotain, ja ylipäätään kaikkiin, …

Jatka artikkeliin Lost River (2014) arvostelu – Liian hyvää Lynch-kopioksi

Francesca (2015) arvostelu & mitä Night Visionsissa jäi näkemättä

Joko Night Visionsin tämän kevään ohjelmisto on ollut kauttaaltaan täyttä priimaa, tai sitten olen onnistunut valikoimaan katsottavaksi katalogin parhaat elokuvat. Näin mietin katsellessani Francesca-elokuvaa (Italia/Argentiina 2015), joka päättää oman Night Visions -katselmukseni tämän kevään osalta. Francesca on tyylipuhdas kunnianosoitus giallo-genrelle, joka kukoisti Italiassa 60- ja 70-luvuilla. Tuotannossa on nähty valtavasti vaivaa, jotta elokuva näyttäisi ja …

Jatka artikkeliin Francesca (2015) arvostelu & mitä Night Visionsissa jäi näkemättä

Darling (2015) arvostelu – Night Visions -torstain satoa, osa 2

Darling (Yhdysvallat 2015) on melkoinen kummajainen nykyaikaisen kauhuelokuvan kentässä. Aavistelin jo etukäteen, ettei elokuva tarjoa mitään, mitä trailerissa ei nähtäisi – ei tarinaa, ei henkilöhahmoja, ei tapahtumaympäristöjä. Kävin katsomassa Darlingin Night Visionsin torstainäytöksessä, ja totesin arvanneeni oikein. Tämä ei ole moite. Se, ettei Darlingin kerro katsojalleen tarinaa, ei tee siitä huonoa elokuvaa. Anonyymiksi jäävä päähenkilö …

Jatka artikkeliin Darling (2015) arvostelu – Night Visions -torstain satoa, osa 2

The Loved Ones (2009) arvostelu – Texas Chainsaw goes Australia

En ole aivan varma, mitä The Loved Onesista (Australia 2009) pitäisi ajatella. Sisältönsä ja tarinansa puolesta se on sopivasti aivoton teinikauhu, joka kasailee lajityypin peruspalikoista sympaattisesti huojahtelevan tornin. Ilmeeltään se on kuitenkin suorastaan hämmästyttävän huoliteltu, ja näyttelijäntyön sekä hahmoasetelman suhteen se onnistuu tuomaan katsojan silmien eteen jotain sellaista, mitä lajityypin elokuvissa harvemmin nähdään. Elokuva kertoo …

Jatka artikkeliin The Loved Ones (2009) arvostelu – Texas Chainsaw goes Australia