Natalia Kills: Free (2011), Sartre ja olemassaolo (+ hyvää joulua)

Natalia Kills kuuluu ehdottomasti kiinnostavimpiin musiikkilöytöihini viimeisen puolen vuoden ajalta. Killsin ulosannissa on samaa viattomuutta ja herkkyyttä, joka oli läsnä myös ikisuosikkieni The Marvelettesin ja Martha Reevesin musiikissa. Hänen tuotantoaan vääristää kuitenkin omituinen 2010-lukulainen perverssiys: siinä missä Motown-tytöt itkivät sydänsurujaan ja toivoivat kirjettä kaukomaille komennetulta sulholta, Killsin biisien lyriikoissa tapetaan poikaystäviä ja juodaan Kool-Aidia. Niin …

Jatka artikkeliin Natalia Kills: Free (2011), Sartre ja olemassaolo (+ hyvää joulua)

Alejandro (2009) – Lady Gaga ja Lucifer

Miten tässä meni näin kauan? Jo ennen blogin perustamista mietin, että kirjoitan joskus... jonnekin... tämän tekstin aiheena olevasta musiikkivideosta. En tiedä, onko tässä jutussa tällaisenaan oikein mitään tolkkua, ja onkin mahdollista ellei suorastaan todennäköistä, että tämä teksti aiheuttaa lukijoissa lähinnä hämmennystä. No, menköön nyt, en muuten saa tätä ikinä julkaistuksi. Alkuun vähän tarinaa minusta ja …

Jatka artikkeliin Alejandro (2009) – Lady Gaga ja Lucifer

Joki, jolta ei ole paluuta (1954) arvostelu – Marilyn housuissa

Uutisia, jotka ovat tekivät minut viime viikolla iloiseksi: Ordo Rosarius Equilibrio ja Peter Greenaway tulevat Suomeen. ORE esiintyy heinäkuun alussa Lumouksessa. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen minulla on siis hyvä syy lähteä kyseisille festareille. On mahtavaa saada tästä genrestä Suomeen pitkästaikaa artisti, jota ei ole nähyt näillä kulmilla yli kymmeneen vuoteen. Greenaway puolestaan nähdään Sodankylän elokuvajuhlilla …

Jatka artikkeliin Joki, jolta ei ole paluuta (1954) arvostelu – Marilyn housuissa