Brooke Candy: A Study in Duality (2015)

(Tämä teksti välähti blogissa jo eilisaamuna: olin hajamielisyyttäni ajastanut kaksi juttua samalle aamulle, ja eihän sellainen julkaisutahti käy päinsä. Otetaan nyt uusiksi.) Musavideoaiheisten tekstien kirjoittelu on jäänyt, sillä ne tuppaavat luisumaan liikaa media/kulttuurintutkimukselliseksi tyhjäkäynniksi ja halki-poikki-pinoon-analyysiksi. Ei sellaista jaksa kukaan lukea, saati kirjoittaa. Sinänsä sääli, koska nykyään tehdään järjettömän upeita musiikkivideoita, ja niiden merkityspotentiaali muuttuu vuosi vuodelta laajemmaksi. Maailmassa …

Jatka artikkeliin Brooke Candy: A Study in Duality (2015)

Does death come alone? RIP John Balance

Mikäs se tällainen elokuvablogi on, jossa ei kokonaiseen viikkoon kirjoiteta elokuvista? Lupaan, että ensi viikolla palataan aiheeseen, mutta nyt ohjelmassa on jotain ihan muuta. Tänään tulee nimittäin kuluneeksi kymmenen vuotta John Balancen (1962–2004) kuolemasta. Sen kunniaksi kirjoitan hieman Coilista. Voisin kirjoittaa Coilista erittäin henkikohtaisella tavalla, esimerkiksi kertoa surrealistisista kokemuksistani Time Machines -levyn parissa. Tulisin tuolloin …

Jatka artikkeliin Does death come alone? RIP John Balance

House at the End of the Street (2012) arvostelu – Tipi-tyttö teinikauhussa

Hieman jälkipyykkiä viime tiistaina julkaistuista Lady Gagan Alejandro-videota ja Luciferia käsittelevästä tekstistä. Tekstin julkaisupäivänä blogissa vieraili suurin piirtein kaksinkertainen määrä ihmisiä verrattuna keskimääräiseen julkaisupäivien vierailijamäärään. Luulen, että juttu nousi samalla julkaisupäivänään luetuimmaksi tekstiksi tähän mennessä (en ole varma, sillä en kyttää tilastoja hulluna). Tekstistä tuli jonkin verran suoraa palautetta (sydämellinen kiitos kiinnostavista kahdenvälisistä keskusteluista), mutta …

Jatka artikkeliin House at the End of the Street (2012) arvostelu – Tipi-tyttö teinikauhussa