Fight Club (Yhdysvallat 1999) kuuluu niihin elokuviin, joita en vain tajua. Pidän Edward Nortonista – hänessä on ihanaa, nuhjuista karismaa. Pidän Brad Pittistä – kuka nainen ei pitäisi? David Fincherista en erityisemmin pidä enkä aivan täysin voi ymmärtää häneen liittyvää hypeä. Pidän Fight Clubia ympäröivästä aurasta – pidän melkein kaikista Fight Clubin detaljeista. Mutta varsinainen big picture, elokuvan …
Jatka artikkeliin Fight Club (1999) arvostelu – Massojen klassikko
Darren Aronofsky on yksi niistä harvoista yhä aktiivisista Hollywood-ohjaajista, joilla näyttää olevan paitsi tyylin ja elokuvakerronnan tajua, myös jonkinlaista syvää näkemystä siitä, millaista on olla ihminen kaikkiallisuudessa. Aronofskyn elokuvissa on oivallusta, joka parhaimmillaan yltää suorastaan nerouden rajoille. Olen pitänyt tähän mennessä lähes kaikista hänen elokuvistaan. π (Yhdysvallat 1998) on järkyttävän vahva debyyttielokuva miehestä, joka on …
Jatka artikkeliin Noah (2014) arvostelu – Teologiasta ekologiaan
Pilvikartasto (Cloud Atlas, Saksa 2012) on oudoin jättibudjetin elokuva, jonka olen pitkään aikaan nähnyt. Se on monessa suhteessa suoranainen hirviö elokuvaksi – pitkä, kallis, sekava ja monitasoinen. Tekijätiimi räjähtää nimistä: Wachowskin sisarukset, Tom Hanks, Halle Berry, Hugh Grant, Tom Tykwer. Odotin scifi-fantasiaa mindfuck-mausteella. Sitä Pilvikartasto taitaa juuri olla. Ehkä. Lähes kolmituntinen eepos jakaantuu kuuteen eri tarinalinjaan, …
Jatka artikkeliin Pilvikartasto (2012) arvostelu – Kaaos, karma ja hirviö
Olen huomannut, että yliviljelen teksteissäni, kenties myös puheessani, erästä sanaa. Tuo sana on ankee. Osaan nyt kiinnittää huomiota siihen, kuinka usein tuo sana kirjoituksissani esiintyy, ja nyt kun tekin osaatte, minun täytyy kenties vähentää sen käyttöä. Mutta minkä minä sille voin, että tuo sana tuntuu kuvaavan niin monia elokuvia niin hyvin? Se kuvaa hyvin myös …
Jatka artikkeliin Korso (2014) arvostelu – Köyhän miehen Louhimies
Taikalyhty – Elokuvablogi 