Neofolk-poimintoja, osa 2: Saksankielinen kulttuurialue

Aloitetaan viikko jälleen neofolkin parissa. Viime viikolla kerroin brittiläisistä klassikkobändeistä. Nyt siirrytään saksankielisiin maihin, käytännössä Saksaan ja Itävaltaan. Monen neofolk-bändin suhteen voidaan täysin oikeutetusti kysyä, onko musiikissa mitään, mikä tekisi siitä edes suurpiirteisesti folkia. Akustisvoittoinen soitinkavalkadi, kansallis- ja luontoromantiikka sekä kiinnostus eurooppalaiseen historiaan ja kulttuuritraditioon yhdistävät monia neofolk-bändejä, mutteivät kaikkia. Pelkästään korvakuuleman ja lyyrisen sisällön perusteella …

Jatka artikkeliin Neofolk-poimintoja, osa 2: Saksankielinen kulttuurialue

Neofolk-poimintoja, osa 1: Alkeet ja Iso-Britannia

Eräs toverini pyysi pari viikkoa sitten minua suosittelemaan hyviä neofolk-levyjä. Koska olen (tai ainakin luulen olevani) perusteellinen ihminen, yskäisin vastaukseksi valtavan linkki- ja nimikokoelman. Tapahtui kuten Mortal Kombat X:n kanssa: tekstistä tuli niin massiivinen, että päätin jakaa sen neljään osaan - ja julkaista sitten blogissa hieman muokattuna ja täydennettynä. Ehkäpä näistä jutuista on iloa jollekulle, …

Jatka artikkeliin Neofolk-poimintoja, osa 1: Alkeet ja Iso-Britannia