Flummelit (2021) arvostelu – Kenellä on isoin reikä

Flummelit (2021)

Flummelit (2021) on lasten animaatioelokuva 1800-lukuun asti Galapagos-saarella eläneestä nisäkäslajista, joka joutuu evoluution ja aikamatkailun pyörteisiin. Tarinaa etenepäin kuljettavat sisarukset Op ja Ed, joilla on Opin yliaktiivisuuden vuoksi taipumusta joutua vaikeuksiin. Niin käy heti elokuvan alussa: flummelit ovat aloittamassa suurta vuotuista kukkaisjuhlaa, mutta Op ja Ed järjestävät vahingossa juhlapaikan tulvan valtaan. Juhlallisuudet siirretään läheiselle vuorelle, mutta sähläävät sisarukset eivät ole enää tervetulleita.

Sattumusten seurauksena juhlista karkotetut reppanat putoavat porttiin, joka vie heidät aikamatkalle kauas tulevaisuuteen. Tuo tulevaisuus ei ole flummeleille suotuisa: käy ilmi, että laji on kuollut sukupuuttoon suuressa tulivuorenpurkauksessa. Op ja Ed päättävät matkustaa ajassa takaisin 1800-luvulle ja estää flummeleiden tuhon. Apunaan heillä on joukko sukupuuttoon kuolleiden eläinlajien edustajia sekä puudeli Clarence, jonka tiedemiesisäntä on avannut portit aikamatkailuun.

Huono-onniset Ed ja Op sekaantuvat aikamatkailuun.

Paljon aikaa kuluu flummeleiden donitsimaisen muodon ihmettelyyn ja siihen liittyvään huumoriin. Lastenelokuviin on jo pitkään ujutettu kaksimielistä huumoria, jonka vain aikuiset ymmärtävät; tähän Flummeleissa lukeutuu kai huomio siitä, että flummelipopulaation suosituin ja arvostetuin tyyppi on kaveri, jolla on isoin reikä – siis siinä donitsin keskellä. Kerran Op ja Ed törmäävät ihan oikeisiin donitseihin, eikä heidän kauhullaan ole rajaa, kun donitsin sisältä alkaakin tursuta hilloa.

Sanotaan nyt ihan suoraan: Flummeleiden juoni on yksinkertaisesti hölmö, ja itse tarinan olisi saanut tiivistettyä reiluun puoleen tuntiin. Elokuva on suurimmaksi osaksi ajan tappamista – jotenkin tätä on pitänyt venyttää, jotta leffasta kehtaa pyytää elokuvalipun hinnan. Aikamatkailuteema antaa tekosyyn vierailla maailmanhistorian eri jaksoissa, mikä tuo elokuvaan väriä ja vaihtelua, mutta niukasti sisältöä.

Flummelit saavat avukseen joukon sukupuuttoon menehtyneitä eläimiä, muun muassa dodon ja triceratopsin.

Minkä Flummelit juonessa häviää, se voittaa visuaalisessa ilmeessä. Donitsin muotoiset flummelit ovat oikeasti aika söpöjä otuksia. Niin flummeleiden kuin muidenkin eläinhahmojen ilmeisiin ja eleisiin on panostettu – animoidut hahmot oikeasti näyttelevät. Tämä kompensoi dialogia, joka ainakin suomenkielisessä dubbauksessa jätti toivomisen varaa. Dubbauksessa sorruttiin usein myös ylinäyttelyyn – tai ehkä tämä kuuluu lastenelokuvissa asiaan? En ole tottunut katsomaan tällaisia.

Flummelit-elokuvan tärkeimmät teemat ovat erilaisuuden kunnioittaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Op onnistuu häseltämään koko flummeliyhteisön kengännauhat solmuun kerta toisensa jälkeen, mutta lopulta hänen vilkkautensa ja idearikkautensa osoittautuu myös vahvuudeksi. Opetus on, että vaikka välillä ärsyttää, ei ketään saa jättää porukan ulkopuolelle – muutoin riskinä on katkeroituminen ja kauna.

Clarence-koira johdattaa flummelit napajäätikölle.

Luonnon monimuotoisuuteen liittyvä teema käsitellään kovin yksioikoisesti. Olisihan kamalan sääli, jos söpöt dodot ja siperiantiikerit lakkaisivat olemasta. Tai flummelit. – Vakavasti ottaen, tämä asia hiertää minua paitsi Flummeleissa, myös jokavuotisessa norppalivessä ja muissa suurelle yleisölle suunnatuissa luonnonsuojelutempauksissa: suojeltavat eläimet kiinnostavat ihmisiä, koska ne ovat söpöjä. Pandojen, norppien, delfiinien, jääkarhujen ja flummeleiden suojeleminen on mielenkiintoista, kun ne on niin lutusia. Harvaa sen sijaan nappaa lukemattomien uhanalaisten matelijoiden, hyönteisten, sammakoiden, kalojen tai muiden rumien eläinten suojelu. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja lajien suojelu ei olekaan itseisarvo tai koske kaikkia lajeja – vain niitä, jotka herättävät meissä ihmisissä hellyyden ja samaistumisen kokemuksia.

Elokuvateatterissa oli ihanan viileää ja pimeää, eikä leffasta tullut ainakaan paha mieli. Tulipahan katsottua, nyt tämän voi unohtaa. Flummelit on sopivasti aivotonta viihdettä helteen pehmentämille aivoille.

*****

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s