Spring Breakers (2012) on tarina neljän college-opiskelijan hybriksestä ja lankeemuksesta. Brit, Candy, Cotty ja Faith seuraavat vierestä, kun opiskelukaverit suuntaavat kevätlomallaan kohti Floridan aurinkoisia hiekkarantoja. Mieli tekisi lähteä matkaan itsekin, mutta matkakassa on pahasti vajaa. Tytöt päättävät lopulta järjestää asian hinnalla millä hyvänsä: he ryöstävät paikallisen kuppilan, ja matka voi alkaa.

Seuraa hysteerisen helteinen ja viinanhuuruinen kuvaus amerikkalaisesta kevätlomasta. Rannat täyttyvät kauniista, humalaisista nuorista. Tytöt juhlivat ja ryyppäävät estoitta muiden opiskelijoiden kanssa. Aurinko paistaa ja kalja on kylmää. Matkaajat ovat nuoria ja kuolemattomia, eikä kevätloma lopu ikinä.

Ähäkutti: loppuuhan se. Hiljalleen muut kevätlomalaiset suuntaavat kotiinsa. Rannat tyhjenevät. Tytöt eivät kuitenkaan ole saaneet juhlimisesta tarpeeksi, vaan lyöttäytyvät yksiin Alien-nimisen pikkurikollisen kanssa. Aluksi Alienin maaninen ja itsekeskeinen vouhkaus naurattaa tyttöjä. Pian he sekaantuvat huomaamattaan Alienin maailmaan syvemmälle kuin olisi turvallista.

Spring Breakers on kuvaus degeneraatiosta ja tuhosta. Osa tytöistä aistii vaaran ajoissa ja vetäytyy. Toiset taas ajautuvat Alienin synkän, väkivaltaisen maailman imuun ja joutuvat täysin sen lumoihin ennen kuin osaavat aavistaa vaaraa. Lopussa häämöttää suloinen tyhjyys. Spring break forever – tytöt palaavat kotiin, mutta yksikään heistä ei ole entisensä.

Spring Breakers on visuaalisesti kaunis ja omaperäinen. Elokuva jakautuu aurinkoisiin ja positiivisiin bilehetkiin ja vaarallisiin, synkkiin yökohtauksiin. Äärimmäiset vastakohdat kukoistavat elokuvassa rinta rinnan. Kun aurinko paistaa, tytöt ovat turvassa; pimeys merkitsee uhkaa ja tuhoa. Aurinkoiset bailauskohtaukset näyttävät ihastuttavan autenttisilta. Yökohtaukset tuovat mieleen muun muassa (Spring Breakersia tuoreemmat) elokuvat It Follows, The Neon Demon ja Lost River.

Spring Breakersin kerronta on katkonaista ja kertautuvaa. Elokuva on täynnä hyppyleikkauksia ja epäsynkronista ääntä ja kuvaa. Todellisuudesta muodostuu pirstaleinen ja epäjohdonmukainen. Kerronta nojaa kaaokseen, tyhjyyteen ja tuhoon.

Hyvä leffa.

*****