Wes Andersonin ohjaama The Darjeeling Limited (Yhdysvallat 2007) on draamakomedia perhesuhteista, menetyksen hyväksymisestä ja painolastista, jota elämä kasaa meidän jokaisen kannettavaksi. Veljekset Jack (Jason Schwartzman), Francis (Owen Wilson) ja Peter (Adrien Brody) hyppäävät pitkän keskinäisen hiljaiselon jälkeen kukin tahollaan lentokoneeseen ja tapaavat toisensa Intiassa. Siellä he nousevat Darjeeling Limited -pikajunaan, jonka on määrä kuljettaa heidät maan pohjoislaitamille Himalajan juurelle.

Matkan järjestänyt Francis kertoo reissun tavoitteeksi sen, että veljekset voisivat vihdoin oppia luottamaan toisiinsa. Lisäksi tarkoituksena on sukeltaa yhdessä mieltä avartaviin kokemuksiin – hei, ollaanhan sentään Intiassa! Matkalla on kuitenkin myös konkreettisempi tarkoitus, jonka Francis salaa toistaiseksi veljiltään.

Veljekset ovat tavanneet toisensa edellisen kerran vuotta aikaisemmin isänsä hautajaisissa. Junamatkalla palataan toistuvasti isän menetykseen ja äitiin, joka ei vaivautunut tulemaan lastensa isän hautajaisiin. Muisto isästä on konkreettisesti läsnä tilaustyönä tehtynä matkalaukkusettinä, jota veljekset raahaavat orjallisesti mukanaan (ja jonka Louis Vuitton muuten suunnitteli ja toteutti elokuvaa varten). Ajatus menetetystä isästä on kuin laukkusetti: raskas ja vaivalloinen, mutta silti liian ainutlaatuinen pois heitettäväksi.

Kuten Wes Andersonin elokuvalta voi odottaa, The Darjeeling Limited tarjoaa katsojalleen yltäkylläisen, tapahtumarikkaan ja hersyvän puolitoistatuntisen. Elokuvan suurin ansio on se, kuinka se onnistuu kertomaan pienin ja täsmällisin viittauksin veljesten yhteisestä menneisyydestä ja heidän välisistä jännitteistään. Se ei alleviivaa eikä paljasta liikaa, vaan jättää veljeskolmikon keskinäisiin suhteisiin sopivasti kysymysmerkkejä ja varaa tulkinnoille.

The Darjeeling Limitedin kuvaustyyli on Wes Andersonin muista elokuvista tuttu: kamera kääntyy aina tasan 45 astetta kerrallaan, kohteita kuvataan joko suoraan kohti tai sivusta, ja kamera-ajot kulkevat suoraa viivaa pitkin eteen, taakse tai sivulle. Andersonin maailma on kuin ruutuvihko, jossa liike ja katse etenevät vain ja ainoastaan viivoja pitkin. Vastapainoa kameran geometriselle liikkeelle tuovat on elokuvan leikkisä lavastus ja puvustus sekä rönsyilevä dialogi. Mahtava kombo, ei voi muuta sanoa.

Ainoa moitteeni koskee sitä, kuinka The Darjeeling Limited näkee Intian. Elokuvan Intia on Intia sellaisena, jona me länsimaalaiset sen näemme ja haluamme nähdä. Sen äänimaailma on kuin suuren intialaisen ravintolan sali, jossa sitar soi lakkaamatta ja turbaanipäiset miehet ja sariin pukeutuneet naiset tarjoilevat makeita juomia puhuen englantia, jossa on korkeintaan lievä aksentti. – Mutta eihän tämä varsinaisesti ole edes moite. Andersonilla on täysi oikeus kuvata Intia sellaisena kuin se on meille länsimaalaisille katsojille helpoin lähestyä.

The Dargeelin Limited kertookin pohjimmiltaan kolmen länsimaalaisen miehen välisistä suhteista, ei Intiasta. Mitään muuta se ei teeskentele tekevänsä.

*****

The Darjeeling Limited DVD @ Discshop
The Darjeeling Limited Blu-ray @ Discshop