Luin puolisen vuotta sitten Jon Krakauerin Jäätäviin korkeuksiin -kirjan ja kiinnostuin teoksen kuvaamista tapahtumista sen verran, että halusin nähdä myös tapahtumia kuvaavan elokuvan. Everest (Iso-Britannia/Yhdysvallat 2015) pyörähti 3D-versiona Suomen elokuvateattereissa viime syksynä. Traileri ei näyttänyt niin vakuuttavalta, että olisin maksanut kokemuksesta leffalipun hintaa, joten jäin tapani mukaan odottamaan kotikatselutallennetta.

Ehkä Everest olisi sittenkin kannattanut tsekata teatterissa tai vähintäänkin etsiä siitä 3D-tallenne. Valitettavasti sain tällä erää näppeihini vain tavallisen DVD-version, joten siihen oli tyytyminen. – Ennen kuin joku näsäviisas ehtii väliin, myönnän: kaupastahan noita 3D-BD-tallenteita saa. Mutta kun ne ovat niin hiton kalliita. Halvin bongaamani 3D-BD-julkaisu tästä elokuvasta on noin 20 euron hintainen. En aio koskaan maksaa tuollaista hintaa mistään sellaisesta elokuvasta, jota en ole nähnyt jo kertaalleen tai jonka tasosta en jollakin muulla perusteella voi olla täysin varma. Ei siksi, ettei minulla olisi varaa, vaan siksi, että (juuri) mikään elokuvaelämys ei ole tuon euromäärän arvoinen. Levittäjien hintapolitiikassa on aivan varmasti jokin logiikka, enkä epäile hetkeäkään, etteikö näitä asioita olisi mietitty isojen pöytien ääressä tarkasti. Silti minusta näyttää pahasti siltä, että levittäjäfirmat ovat hinnoittelullaan maalaamassa itseään nurkkaan. (Jep, mä olen kirjoittanut tästä ennenkin.)

Mutta takaisin Everestiin. Elokuva kertoo tositarinan kahden länsimaalaisvetoisen retkikunnan matkasta maailman korkeimmalle huipulle ja vaikeuksista, joita he matkallaan kohtasivat. Elokuvan näyttelijäkaarti on komea: Josh Brolin, Keira Knightley, Emily Watson, Jake Gyllenhaal… Erityisesti Gyllenhaalin nimeä ja naamaa on käytetty elokuvan markkinoinnissa jokseenkin harhaanjohtavasti, hänen esittämänsä Scott Fischer kun jää elokuvassa vähämerkityksiseksi sivuhahmoksi.

Toisinkin voisi olla. Jon Krakauer painotti omassa kirjassaan Fischerin ja Rob Hallin luotsaamien opasfirmojen välistä kilpailuasetelmaa. Elokuvassa kyllä viitataan yritysten väliseen kilpailuun, mutta sen ihmeempää dramatiikkaa aiheesta ei revitä. Tämä on sääli, asetelman pohjalle kun olisi voinut rakentaa melkoisen jännitteistä draamaa.

On omituista, kuinka näinkin traagisista tapahtumista on onnistuttu tekemään näin löysä ja yhdentekevä elokuva. Ehkä suurin puute on se, ettei katsojaa missään vaiheessa opeteta kiintymään tai samastumaan henkilöhahmoihin. Ongelman ydin on henkilöiden määrässä. Myös Krakauerin kirjassa ihmisten suuri määrä muodostui kompastuskiveksi: kun porukkaa on kuin pipoa, alkavat he jossain vaiheessa mennä sekaisin keskenään Krakauer sai paketin pysymään kasassa suhteellisen hyvin, koska a) Krakauer on ammattikirjoittaja, jolla on lyömätön rytmin, rakenteen ja draaman taju, b) Krakauerilla oli tilaa ja aikaa esitellä hahmoja perinpohjaisemmin – toisin kuin Everestin käsikirjoittajilla. Ehkäpä elokuvasta olisi kannattanut tehdä henkilöhahmojen ja heidän välistensä jännitteiden syventämiseksi kolmetuntinen. En ole varma, olisiko sekään auttanut.

Joitain komeaa tässä silti kai on päätellen siitä, että elokuva on saanut suhteellisen hyviä arvosteluja. Ilmeisesti Everestistä pitäisi tykätä sen visuaalisuuden vuoksi. 3D:nä tämä onkin varmaan näyttänyt komealta, mutta kotiolosuhteissa 2D:nä katseltuna jää kokonaisuus hyvin vaisuksi. Omaan näkökulmaani saattaa tietenkin vaikuttaa se, että olin lukenut Krakauerin kuvauksen tapahtumista ja kai alitajuisesti oletin elokuvan noudattelevan samaa kaavaa kuin Krakauerin kirja. No, samalla kaavalla kyllä mennään, mutta painotukset ovat toisenlaiset.

Jokin vaikutus saattaa toki olla myös sillä, että Krakauer on varmasti parempi kirjoittaja kuin Beck Weathers, jonka omaelämäkerralliseen teokseen Left For Dead: My Journey Home from Everest elokuva perustuu.

*****

Everest DVD @ Discshop
Everest BD @ Discshop
Everest BD + 3D BD @ Discshop
Everest BD + 3D BD Steelbook @ Discshop