Bernhard Schlink: Lukija (1995) arvostelu

Lukija (1995) Katsoin Stephen Daldryn ohjaaman Lukija-elokuvan (The Reader, Saksa/Yhdysvallat 2008) joskus viime vuosikymmenen lopulla. Vaikken yleensä ole järin perso draamalle enkä valtavirtatuotteiden natsiruodinnalle, Lukija teki minuun vaikutuksen. Nyt, kun elokuvan katselusta on kulunut jo hieman aikaa, oli sopiva hetki tarttua alkuteokseen. Suurin osa elokuvan yksityiskohdista oli jo pyyhkiytynyt mukavasti pois mielestä. En kuullut kirjan …

Jatka artikkeliin Bernhard Schlink: Lukija (1995) arvostelu

Leena Krohn: Umbra. Silmäys paradoksien arkistoon (1990) arvostelu

Leena Krohn: Umbra. Silmäys paradoksien arkistoon (1990) Lukuhaasterasti: 16. Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta. Mistä peräisin: kirjastosta. Tämä lukuhaasteen kohta on outo. "Et ole ikinä ennen kuullut kirjasta" - niin, siis ennen kuin mitä? Ennen kuin kuulin kirjasta? D'oh! Leena Krohnin Umbra tuntui kuitenkin sopivan slottiin kohtuullisen hyvin. Krohn on minulle ennalta varsin tuttu …

Jatka artikkeliin Leena Krohn: Umbra. Silmäys paradoksien arkistoon (1990) arvostelu

Robert C. O’Brien: Tohtori L – Vieras kuolleesta maailmasta (1974) arvostelu

Robert C. O'Brien: Tohtori L – Vieras kuolleesta maailmasta (Z for Zachariah, 1974, suom. 1978) Lukuhaasterasti: 27. Nuorille tai nuorille aikuisille suunnattu kirja. Mistä peräisin: lapsuudenkodin kirjahyllystä. Tohtori L teki minuun tavattoman syvän vaikutuksen, kun luin sen ensimmäistä kertaa noin 11-vuotiaana. En tuolloin edes tajunnut, että kyseessä on nuorille suunnattu kirja - minusta sen tarina …

Jatka artikkeliin Robert C. O’Brien: Tohtori L – Vieras kuolleesta maailmasta (1974) arvostelu

Olli: Heipä hei! (1958?) arvostelu

Olli: Heipä hei! (1958?) Lukuhaasterasti: 47. Hauska kirja. Mistä peräisin: lapsuudenkodin kirjahyllystä. Tätä saatetaan pitää hieman kummallisena: luin ala-asteikäisenä ison pinon Ollin eli Väinö Nuortevan pakinakokoelmia - ja pidin niistä. Erityisesti byrokratian kanssa taistelevasta mustapartaisesta miehestä kertovat jutut olivat minusta tavattoman hauskoja. Myös tarinat kamreeri Jakarista ja hänen tomerasta vaimostaan naurattivat. Jutut olivat sopivan yksinkertaisia …

Jatka artikkeliin Olli: Heipä hei! (1958?) arvostelu