Ingrid Bergman – Omin sanoin (2015) arvostelu – Itsekäs akka vai rohkea edelläkävijä?

Hyvät henkilödokumentit kertovat aina jotakin sekä siitä yksilöstä että maailmasta. Juuri tässä mielessä Ingrid Bergman - Omin sanoin  (Ruotsi 2015) on dokumenttina niin onnistunut: kertoessaan Ingrid Bergmanin yksilötarinaa se heijastelee myös elokuvamaailman laajempia kehityskaaria. Nähdäänpä elokuvassa myös häivähdys länsimaalaisen naisen asemassa 1900-luvun aikana tapahtuneesta muutoksesta. Taisin hoksata vasta opiskeluvuosinani, että Ingrid Bergman on syntyjään ruotsalainen. …

Jatka artikkeliin Ingrid Bergman – Omin sanoin (2015) arvostelu – Itsekäs akka vai rohkea edelläkävijä?

Kurt & Courtney (1998), After Porn Ends (2012), Going Clear (2015) arvostelu

Koska olen varhain keski-ikäistynyt ja muutenkin tylsä ihminen ja koska sekä vapunaatto että -päivä olivat siipalleni työpäiviä, päätimme viettää vappua kotona Netflixin, sipsikulhon ja parin ohrapirtelön seurassa.  Vappuaattona ja vapunpäivänä katsottaviksi valikoitui kolme dokumenttia. Koska halusin ottaa rennosti sen sijaan, että olisin miettinyt, "mitä mä kirjoittaisin tästä blogiin", päätin kirjoittaa kustakin dokumentista vain lyhyen summauksen. …

Jatka artikkeliin Kurt & Courtney (1998), After Porn Ends (2012), Going Clear (2015) arvostelu

The Man We Want to Hang (2002), Kenneth Anger Visiting the Abbey of Thelema (2010) & Anger Me (2006) arvostelu

Jos minun pitäisi luopua vaatimattomasta kotikatselutallennekokoelmastani ja valita sen joukosta yksi nide, jonka saisin säilyttää, olisi tuo nide ehdottomasti Magick Lantern Cycle eli kokoelma Kenneth Angerin lyhytelokuvista. Vaikka olen katsonut elokuvat vuosien varrella moneen kertaan, en ole koskaan tullut tsekanneeksi paketin ekstroja. Tiesin, että julkaisun ekstroissa käsitellään tavalla tai toisella Aleister Crowleyta ja hänen lyhytikäiseksi …

Jatka artikkeliin The Man We Want to Hang (2002), Kenneth Anger Visiting the Abbey of Thelema (2010) & Anger Me (2006) arvostelu

Arvo Pärt: 24 preludia yhdelle fuugalle (2002) arvostelu

Koko viime viikko kului tuoreiden musiikkidokumenttien merkeissä (Kurt Cobain: Montage of Heck, Amy). Jatketaan vielä yhden tekstin verran musiikkidokkareiden parissa, mutta siirrytään nyt taidemusiikin puolelle. Olen katsonut Arvo Pärtistä kertovan Arvo Pärt: 24 preludia yhdelle fuugalle -dokumentin (Arvo Pärt: 24 prelüüdi ühele fuugale, Viro 2002) joka syksy jo vuosien ajan. Kyse on eräänlaisesta rituaalista: dokumentti kuuluu …

Jatka artikkeliin Arvo Pärt: 24 preludia yhdelle fuugalle (2002) arvostelu