Incendies (2010) arvostelu – Kätketty kohtalo

Taas se on todettava: Denis Villeneuve on tällä hetkellä aktiivisista ohjaajista selvästi kiinnostavimpien joukossa. Aloitin hänen tuotantoonsa tutustumisen hieman takaperoisesti Enemystä, sen jälkeen katsoin Vangitut. Nyt jäljellä oli enää Incendies (Kanada/Ranska 2010), joka oli Villeneuven ensimmäinen kansainvälinen tuotanto ja siis tärkeä merkkipaalu ohjaajan uralla. (Villeneuve on ohjannut mainittujen elokuvien lisäksi paljon muutakin, mutta niitä ei …

Jatka artikkeliin Incendies (2010) arvostelu – Kätketty kohtalo

It Follows (2014) arvostelu – Seksistä ja kuolemasta

Indiekauhu It Follows (Yhdysvallat 2014) kuuluu teinikauhun lajityyppiin - periaatteessa. Tämä epämääräinen lajityyppinimitys vaatii hieman lisäselvennystä. Teinikauhu voidaan käsittää teineille suunnatuksi kauhuksi, jolloin se näyttäytyy eräänlaisena nuortenelokuvan ja kauhuelokuvan hybridigenrenä. Toisaalta teinikauhu voidaan ymmärtää myös kauhuksi, jonka keskushahmot ovat teinejä. Useimmat teinikauhuksi nimitetyt elokuvat solahtavat näihin molempiin kategorioihin, mutta eivät kaikki. Esimerkiksi Carrie (Yhdysvallat 1976) …

Jatka artikkeliin It Follows (2014) arvostelu – Seksistä ja kuolemasta

Vangitut (2013) arvostelu – Mielen takova voima

Menneenä keväänä katselin Denis Villeneuven Enemyn (2013), joka oli niin hyvä, etten voinut olla kiinnostumatta miehen muustakin tuotannosta. Tähän hätään sain käsiini ainoastaan elokuvat Vangitut (Yhdysvallat 2013) ja Incendies (Kanada/Ranska 2010), muita ei taida Suomen tallennemarkkinoilla olla tarjolla. Ensimmäisenä katseluun pääsi Vangitut, jota onkin jännä verrata Enemyyn. Näitä kahta elokuvaa yhdistää Villeneuven lisäksi päänäyttelijä Jake …

Jatka artikkeliin Vangitut (2013) arvostelu – Mielen takova voima

Uhri (1986) arvostelu – Tulesta ja vedestä

Jokin aika sitten kirjoittelin Andrei Rublevista. Sittemmin olen jatkanut Andrei Tarkovskin filmografian kasailua: Uhrin (Offret, Ruotsi/Iso-Britannia/Ranska 1986) katsottuani näkemättä on enää yksi Tarkovski eli Nostalgia (Nostalghia, Italia/Neuvostoliitto 1984). Suomi-DVD:tä ei Nostalgiasta ilmeisesti ole olemassa, ja voin vannoa, etten katso enää yhtäkään Tarkovskin elokuvaa englanniksi tekstitettynä. (14-vuotiaana nähty Peili englanninkielisin tekstityksin oli sen verran psykedeelinen kokemus, että pyrin nykyään suosiolla välttämään mokomia.) Jää siis nähtäväksi, …

Jatka artikkeliin Uhri (1986) arvostelu – Tulesta ja vedestä