Berliinin taivaan alla (1987) arvostelu – Siivet ja miehet

Kun suunittelin Lahden kaupunginkirjaston kevääseen Kirjastokino-sarjaa, Wim Wendersin nimi tuntui kuplivan esiin koko ajan. A-kirjaimelle olisi kolahtanut hyvin Alice in the Cities ja D-kirjaimelle Don't Come Knocking. B-kirjaimelle olisi sopinut Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, Saksa/Ranska 1987). Mikä Wendersin elokuva sinne sarjaan lopulta päätyi, sen saatte tietää hakemalla ohjelmaflyerin Lahden pääkirjastolta, tai vaikka …

Jatka artikkeliin Berliinin taivaan alla (1987) arvostelu – Siivet ja miehet

Brazil (1985) arvostelu – Kun Orwell tapasi Kafkan

Tiedostusasiaa: loin blogille vihdoin FB-sivun, jotta Facebookia aktiivisesti käyttävien olisi helpompi pysyä kärryllä blogin päivityksistä. Tykkää-nappi näkyy sivupalkissa tuossa oikealla. Adblock (ja ehkä myös muut vastaavat sovellukset) näyttäisi piilottavan tuon napin, joten jos oikealla ei näy mitään Facebookiin viittaavaa, löydät tiesi perille myös tästä. Alkuun sivun funktio on lähinnä toimia seuraamisen apuvälineenä, mutta voi olla …

Jatka artikkeliin Brazil (1985) arvostelu – Kun Orwell tapasi Kafkan

Yövieraat (1986) arvostelu – Pintapuolinen painajainen (ja pieni myyttiekskursio)

Yövieraat (Gothic, Iso-Britannia 1986) on elokuva englantilaisen (myöhäis)romanttisen kirjallisuuden keskushahmoista. Se pohjautuu hyvin höllästi tositapahtumiin: Vuonna 1816 runoilija Percy Shelley matkusti nuoren vaimonsa Mary Shelleyn kanssa Geneve-järven rannalla sijaitsevaan Villa Diodatiin tapaamaan runoilijan ystävää, lordi Byronia. Paikalla oli myös Byronin henkilääkäri John Polidori. Eräänä iltana seurueessa syntyi ajatus tarinankerrontakilpailusta: jokainen pyrkisi kertomaan seurueelle mahdollisimman pelottavan …

Jatka artikkeliin Yövieraat (1986) arvostelu – Pintapuolinen painajainen (ja pieni myyttiekskursio)

Blues Brothers (1980) arvostelu – Pullanaama ja Nick Cave

Näin Blues Brothersin (The Blues Brothers, Yhdysvallat 1980) ensi kertaa melko nuorena, ehkä jopa nuorempana kuin nykyinen ikäraja (K12) sallisi. Vaikka muistikuvat itse elokuvasta ovat olleet hatarat, olen jo kauan tuntenut hienoista vastenmielisyyttä sen konseptia kohtaan. Elokuvaa ei tarvinnut katsoa toistamiseen pitkään ennen kuin tajusin, mistä tämä johtuu: toinen elokuvan keskushahmoista, Jake Blues (John Belushi), …

Jatka artikkeliin Blues Brothers (1980) arvostelu – Pullanaama ja Nick Cave