Season Film Festival pyörähtää käyntiin huomenna torstaina! Festivaalin ohjelmisto on tänä keväänä suorastaan poikkeuksellisen kiinnostava. Oman mielenkiintoni herättivät ennen kaikkea Kate Winslet -draama (draamakomedia? draamatrilleri? what??) The Dressmaker (Australia 2015), moneen kertaan elokuvissa ruodittua Stanfordin vankilakoetta käsittelevä The Stanford Prison Experiment (Yhdysvallat 2015) sekä kulttiohjaaja Guy Maddinin kokeellinen The Forbidden Room (Kanada 2015). Myös Michael Mooren tuorein hengentuote Where to Invade Next (Yhdysvallat 2015) ja Greta Gerwigin tähdittämä komedia Mistress America (Yhdysvallat 2015) hotsittavat. Jää nähtäväksi, millaisella kaavalla saan yhdisteltyä festivaalin ohjelmistoa ja omia aikataulujani. Lisäksi sain pääsiäisen pyhinä riesakseni äärimmäisen sitkeän kuume- ja räkätaudin, enkä ole varma, ehdinkö toipua ennen festivaalia. Epäilen influenssaa. Teepannussa kiehuu pakuri, ja Burana lämmittää kivasti vatsanpohjassa.

Sain festivaalin järjestäjältä katsottavaksi Michael Almereydan Experimenter-elokuvan (Yhdysvallat 2015), joka kertoo sosiaalipsykologi Stanley Milgramin (Peter Sarsgaard) elämästä. Milgramin nimi ei välttämättä saa kaikkien kelloja kilkattamaan, mutta hänen suorittamistaan psykologisista testeistä, erityisesti ns. tottelevaisuuskokeesta, ovat kuulleet suunnilleen kaikki.

Experimenterin kerronta on ikään kuin jakautunut kahtia: toisaalta elokuvassa pyritään kertomaan Milgramin elämäntarinaa, toisaalta fokus kääntyy jatkuvasti hänen tieteelliseen työhönsä, käytännössä ennen muuta tottelevaisuuskokeeseen. Viimeksi mainittu on aiheena hiton kiinnostava, mutta kerronnallisesti ongelmallinen. Milgramn elämäntarinan laita on päinvastoin: se on aiheena mitätön ja tylsähkö, mutta omia tuomaan elokuvaan rakennetta ja tarinallisuutta.

Aloitetaan sieltä kiinnostavammasta päästä. Vähän faktataustaa: Milgram toteutti 1960-luvun alussa tottelevaisuuskokeiden sarjan, jossa koehenkilöitä kehotettiin antamaan toisessa huoneessa istuvalle henkilölle sähköiskuja. Ideana oli selvittää, kuinka alttiita ihmiset ovat noudattamaan auktoriteetilta tulevia ohjeita tilanteessa, jossa käskyt ja oma moraalikäsitys ovat ristiriidassa keskenään. Kun volttimäärät alkoivat nousta kohti hengenvaarallisia lukemia, koehenkilöt epäröivät ja kyseenalaistivat sen, voivatko he jatkaa sähköiskujen antamista. Kun kokeen järjestäjä kehotti ystävällisesti koehenkilöä jatkamaan, lähes kaikki alistuivat ja jatkoivat sähköiskujen antamista.

Experimenter nostaa esiin Milgramin suorittamien kokeiden taustoja, kontekstia ja seurauksia. Eräs Milgramiin syvästi vaikuttanut tekijä oli holokausti. Kuinka holokausti, muut kansanmurhat ja vastaavat tapahtumat voidaan selittää? Mitä on liikkunut niiden satojentuhansien saksalaisten, jotka osallistuivat holokaustin toimeenpanoon, mielissä? Kyse ei voi olla yksilöllisistä häiriöistä, vaan laajemmasta inhimillisestä ominaisuudesta. Milgram ajatteli, että asia voidaan kenties selittää ihmisten taipumuksella totella auktoriteetin sanelemia käskyjä. Ohjeita ja käskyjä noudattava ihminen kokee, että vastuu teosta ja sen seurauksesta ei ole hänellä, vaan käskyn antajalla.

Pelottavaa Milgramin koetuloksissa on niiden ehdottomuus. Ne koehenkilöt, jotka kieltäytyivät jatkamasta sähköshokkien antamista, kuuluivat säälittävän pieneen vähemmistöön. Tämän pohjalta voi tehdä oletuksen, joka on luonteeltaan melkoisen epämiellyttävä: lähes kuka tahansa meistä voisi olla ja todennäköisesti olisi tottelevainen osa teollista tappokoneistoa, jos olosuhteet meidät siihen johdattaisivat. On älylllisesti ja moraalisesti epärehellistä väittää, ettei järkevä ja eettisyyteen pyrkivä ihminen koskaan tekisi mitään sellaista.

Experimenter on parhaimmillaan kuvatessaan Milgramia työnsä ääressä: koetilanteissa, luentosaleissa, kollegoiden ympäröimänä. Kun huomio sitten kääntyy Milgramin yksityiselämään, jännite lopahtaa. Outoa on, kuinka paljon Milgramin Sasha-vaimo (Winona Ryder) saa elokuvassa ruutuaikaa, vaikka hänen antinsa elokuvan aiheiden ja teemojen kannalta jää sangen vaatimattomaksi. Winona Ryder on elokuvan seinäruusu: hän panee likoon kaiken ammattitaitonsa, mutta ponnistukset valuvat hukkaan, sillä Sashan henkilöhahmo on kirjoitettu kovin ohueksi. Toinen kummallinen hahmo on Milgramin tutkimusassistentti Alan Elms (Harley Ware). Häntä kuvataan elokuvan alussa kuin vihjaillen, että hahmolla olisi tarinassa jokin oleellinen merkitys – kunnes hän kiittää oppi-isäänsä yhteistyöstä ja katoaa elokuvasta jälkiä jättämättä.

Mutta ei ole ihme, että Experimenterin suhde henkilöhahmoihinsa on ongelmallinen. Kuinka kerrot tarinaa tieteellisestä kokeesta, johon osallistuu satoja ihmisiä? Kuinka luot tällaiseen tarinaan kiinnostavia henkilöhahmoja ja jännitteisiä ihmissuhteita? Ei ihan helppo juttu.

Henkilöhahmojen ja tarinan epätasapainoisuus on kuitenkin helppo antaa anteeksi, sillä Experimenter ei oikeastaan edes yritä olla tasapainoinen, fiktion illuusioon tähtäävä elokuva. Päinvastoin: elokuvassa on sekä visuaalista että kerronnallista kokeellisuutta, joka pitää huolen siitä, ettei katsoja pääse vajoamaan suspension of disbeliefin lumoihin. Milgram lyö neljännen seinän rikki jo ensimmäisen kohtauksen aikana ja jatkaa kautta elokuvan jutteluaan suoraan katsojalle teatterille ominaiseen monologityyliin.

Visuaalinen kokeellisuus tarkoittaa lähinnä näyttömällepanoon liittyvää ilottelua. Aina silloin tällöin Milgramin maailmaan pölähtää hitaasti tallusteleva elefantti (jolla saattaa olla jokin syvempikin symbolinen merkitys, tai sitten ei, ja jos on, ainakaan minä en sitä ymmärtänyt). Jos Milgramin monologit tuovat mieleen teatteri-ilmaisun, sama pätee myös tiettyjen kohtauksien lavastukseen: näyttelijät esiintyvät ajoittain eräänlaisten maisematapettien edessä. Tykkään.

Experimenter on onnistunut kuvaus aiheesta, jota on hankala havainnollistaa elokuvan keinoin. Milgramin koetta on huomattavasti vaikeampi tarinallistaa ja filmatisoida kuin esimerkiksi Stanfordin vankilakoetta, jossa niin ikään tutkittiin vallan, vastuun ja auktoriteetin kysymyksiä (ja josta, kuten aiemmin mainitsin, nähdään filmatisointi Seasonissa). Hyvä leffa, menkää katsomaan! Experimenterin tarkemmat tiedot ja esitysajankohdat löytyvät Seasonin nettisivuilta.

*****